Kuutamo

Valomeri mun silmien alla huokuu onnea ja tärkeyttä. Ne pitää mut tässä paikassa ja tässä hetkessä. Mä alan mukautua tähän uuteen maailmaan. Valoa siellä, samettia tuolla ja kimallusta tässä. Tulinen sydän hohkaa lämpöä vieressä olevalle. Lämpö täyttää tilan. Se hohkaa kasvoista terveenä punana. Puna-, valko- tai roseviiniä, kaikki käy. Tequila, salmari tai vaikka valhalla. Tänne vaan. Tänään ne ei tunnu missään tän fiiliksen rinnalla mikä mulla on. Musa soi kovalla. Vanha kirjotuskone ja sen tasanen naputtelu kun  huopahattuinen vanha herra kirjoittaa ylös viimeisiä sanojaan. Sitten on aika jonkun toisen ruveta kirjoittamaan. Kirjoittamaan tarinaansa. Onnet ja surut puhtaaksi kirjoitettuna, mustaa valkoisella. Joku viisas joskus kerto mulle että elämä on oikeestaan onnea. Surua tulee ja menee. Jos sulla on onnellinen olo sellasena kun oot nii oo. Rakasta ja elä.