painava varjo

Tää puristaa, tuntuu painavalta varjolta. Kangistaa, painaa maata vasten, niin ettei pääse ylös hengittämään puhdasta raitista ilmaa. Luomet painuu ja sä painostat. Kuulostat kaukaiselta, kuulostat ilkeeltä. En tahdo, en pysty, en jaksa, en kykene. Jalat pettää, kaadun. Haavoittunut lintu keskellä kenttää, nostakaa mut, viekää suojaan, paikatkaa ja parsikaa. Naamari naamalle ja takaisin arjen pyöritykseen. Viskatkaa tuntemattomaan ja antakaa epäonnistua. Uskokaa, kun se toinen sanoo: " ei se vaan osaa". Totuus tulee tuntemattoman suusta, siitä mun toisesta puoliskosta. Ikävä oli, ei ole enää. Karmeita ajatuksia, joita pyrin juoksemaan pakoon. Nyt haavoilla - ei vaan ole voimia.

kahville

Sun on sitä vaikee ehkä ymmärtää. En vielä mäkään osaa sitä selittää. Kauneimpia asioita joita oon nähnyt, tasapainoisimpia juttuja mitä oon maistanut. Yhteisö, jossa on voimaa. Rakkautta joka kantaa. Voidaan yhdessä muuttaa asioita, tai olla muuttamatta. Voidaan mahdollistaa tää sadoille, tai keskittyä siihen ihan vaan kahdestaan. Saadaan tuoda iloa meille, teille, noille ja myös muille. Voidaan kaataa, tamppaa, hörppiä ja punnita. Tai voidaan vaan tilata.

Kanelia, vadelmaa, nektariinia tai vaikka mustikkaa. Nyt menit sekasin, no oota, mä näytän sulle tulevaisuudessa miten tää homma toimii. Voit uskaltaa tai pysyä tutussa, suklaassa, pähkinässä, karamellissa. Mä kaipaan hapokkuutta ja tasapainoa - sä haluat lempeitä makuja. Onneks se on kaikki mahdollista, kun vaan yhdessä kokeillaan ja jutellaan.