oops

Vääntäisin sulle rautalangasta, jos mulla olis voimia. Mutta tyydyn tuijottamaan sua väsymys silmissä paistaen. Oonko kadottanut otteeni suhun, minne pitäis katsoa kun puhut. Kerrot mulle satuja joita on vaikea usko, kerrot mulle reissuista joita ei varmasti ole tapahtunut. Viiletämme läpi kaupungin, etsimme kadonneita patsaita ja hukkuneita safkoja. Hyvä kun joskus pääsis kotiin asti. 

Tunnen itseni maailman herraksi kun kuljen läpi omakotitaloalueen aamu neljältä kananugetit ja cheddar-dippi käsissä. Sitten tajuan, että saatana oon pohjalla, kun taas lähetän sulle näitä känni snäppejä. Onneks niitä ei tartte enää ikinä ite nähä. 

Sulan

Ei tarvitse panikoida. Kaikki tapahtuu omalla painollaan. Saavutan sen minkä suunnittelin. Uskon siihen täysillä. Niin uskot sinäkin. Voimme yhdessä valloittaa maailman. En tarvitse muuta, jos tämä onnistuu. Vanha piika, ihan sama. Saan tästä mitä tarvitsen. Unelmat käy toteen ja tietämys syvenee. Uusia kokemuksia ja uusia haasteita. Uusia kasvoja, epätavallisia kasvoja. En uskonut päätyväni tähän. Mutta tässä ollaan. Herään tästä aamu toisensa jälkeen. En uskonut itsestäni. En tahdo kääntyä, enkä aio kääntyä. Etsin itseni uudelleen. En ole muuttunut, tunnen vain itseni taas hieman paremmin. Me muututaan, aika muuttuu. Unta ei tartteta. Oltiin sit menossa töihin tai festareille. Energian löytää aina jostain. Mua ei ahdista, en oo paniikissa. Kind of oon helpottunu. Uusia haasteita.