maanantai 14. tammikuuta 2019

suunniltaan

Huoneen perällä suljetaan ovi. Paniikissa juoksen sen luo ja yritän pakottaa sen auki. Ovi ei hievahdakkaan. Käännyn ympäri ja katson ympärilleni, näen kaiken mitä en haluaisi. Menneen, nyky hetken ja tulevaisuuden kolmelle seinälle heijastettuna. Vaivun epätoivoon, en saa suusta ulos sanaa. Seinät kaatuvat, jään keskelle pimeyttä. Muilla maailmat kaatuu, ei mulla. Mä seison kankeesti kahella jalalla. Jos joku tökkäsee saatanki kaatua. Mutta ei kokeilla kiitos.

Linnunrata

Tavoitteena tuntea jotain, luoda suhteita ja sanella ajatuksia tuntemattomille keskellä kylmintä talvea. Saamme sukeltaa keskelle epävarmuutta ja todeta olevamme itsenäisiä. Uskallusta kokeilla uutta ja unelmien tavoittelua. Haluan suuria asioita, haluan kokea uutta. Intohimoa ja kahvia. Sointuvaa sanailua salaisista suunnitelmista ja uuden vuoden mukanaan tuomaa uhmaa. Tahdon ja tahdon ja tahdon. Tahdon tehdä kaiken oikein, ja saavuttaa sillä tavoitteeni. Otan itseäni niskasta ja ryhdistäydyn. Teen todoot ja rakastan ympärilläni olevia ihmisiä. Minä jaksan ja minä voin. Haluan ostaa sen takin ja teen niin. Tahdon ostaa sen asunnon ja teen niin. Nyt jatkan unelmointia ja unelmia kohti marssimista. Tiedän, pystyn siihen.

Vuos 2018 oli suuria unelmia. Mun täytyy kertoa salaisuus: mulla on unelma, suuri unelma. Mä oon korkeella, ja alas en haluu pudota.