tiistai 29. tammikuuta 2013

Storys and books

Missäs muuallaku omaasa rakkaassa lukiossa se kirjottaminen sitten loppujen lopuks onnistuu, täällä inspiksen tyysijassa. Avoimet ovet käynnissä ja koulu täynnä tulevia Kallion lukiolaisia tällä hetkellä kun kirjottelen. Yritin kirjottaa kotona mut siel ei oo samanlaine ilmapiiri ku Kallion lukiossa. Nyt pari sanaa tästä mainitsemastani unelmien paikasta.

Kallion lukio on lukio muiden joukossa, mutta mikä sitten tekee tästä niin erityisen. No ehkä se ett täällä on mahollist opiskella kans ilmasutaito aineita jotka piristää päiväämukavasti ja tekee opiskelusta mukavaa. Päivät on pitkiä ja tilat tukalat (onhan meitä 300 oppilaalle rakennetussa koulussa 500) mut tääl on tilaa jokaiselle. Ainaki musta tuntuu siltä. Ja siks rakastan tätä rakennusta ja koulua.

Lukeminen on yks parhaista tavoista viettää vapaa-aikaa. Mulla menee helposti muutama kirjaa kuukaudessa, ja jos bussissa ei oo lukemista nii tylsistyn ja nukahan. Kirjat on kertomuksia ihmisten elämistä tai keijujen, ja se tekee niistä niin maaageita.

Välillä ihmettelen että mistä joku tarina on saanu ideansa, mut sehän on ilmiselvää: jostain mitä on tapahtunu tai jostain mitä vois vaikka ehkä tapahtua, yksinkertasta, eikö vaa?! Ja musta tuntuu että mun satu maailma on hieman mustavalkonen ku luen joko jotain ällön romanttista TAI  yli satumaista keijuista :D Mut eihän siinä mitään pahaa oo, vaik ei kyllä kauheesti tää aivokapasiteetti kasva, mut sitten luin kerran ELÄMÄKERRAN, ja se oli hämmästyttävän hieno kokemus, rakastuin siihen kirjaan! Joten ehkä alan laajentamaan mun lukemisaluetta!

Perjantaina kävin ostamassa mulle Lonksuun uuden gripin, ja aattelin pistää sen kiinni täs ennen hiihtolomaa, ja kuvata sen joten pääsisitte näkemään kuinka sählään sen kanssa! :D ja sit tänään leivoin aamulla sämpylöita ja kohta kavru tulee meille ja tehään American chocolatechip cookieita!











Jes ihanaa koeviikkoa kaikille <3

Terv Iituli
And chekc my twitter: https://twitter.com/ipa_na

And facebook: https://www.facebook.com/iita.stenberg?ref=tn_tnmn

perjantai 18. tammikuuta 2013

Once upon a time...

Tarinat, tarinat kertoo jostain muusta kuin tosielämästä. Tarinat saa mielikuvituksen laukkaamaan. Tarinat saa sut uskomaan sellaseen mikä ei sais oikeesti olla totta, tai siinä ei olis mitään järkeä jos se olis totta. Mut kuitenki tarinat on isoiso osa mun elämää ja ne on innoittanu mun unelmia ja habitusta. Musta olis ihanaa olla Prinsessa Ruusunen tai Lumikki tai Helinä- keiju. Mutta jos mä olisin joku niistä olisin yliluonnollinen eikä mua oikeesti sit olis.

 Rakastan keijuja. Keijut ja siivet. Keijujen siivet on aina saduissa ihanan värisiä, ihanan muotosia, ja niillä pystyyy lentämään! Keijuilla on kans aina ihanat vaatteet, sellaset riekaleiset värikkäät mekot. Ja niitten hiukset on aina sileet ja ihanan väriset ja hiukset sopii niitten luonteeseen ja kaikkee ihanaa.

Sitte saduissa on aina tietysti komeita prinssi uljaita. Sellasia joilla on lihaksikas rintakehä, siistit vaatteet ja muutenki ne on aina komeita. Joten miks saduista ei tykkäis?? Mutt aina ne prinssit onki jo varattu ja sit siitä tarinasta menee idea... No joo, ei se mitää kyl niit prinssei onneks on tosi elämässäki, mutta välil tuntuu et kaikki tosi elämänki prinssit on varattuja, ja jäljel on enää vaa ne Raspuuttinit.

Mut mitä jos elämä oiski satua, tai siis samanlaista ku tarinoissa. Jos vaikka esim toivois et nyt haaluun ihanan uuden mekon nii se vaan ilmestyis päälle. Mut hei tarinoissa on kanssa aina ne pahikset, koko maapallohan ois ihaaan täynnä pahiksii koska jokaiselle pikkuprinsessalle ois joko oma paha äitipuoli tai joku inhottava setä joka seurais sua kaikkialle. Se ei olis kiva!

Mutta sadut on kyllä aivan ihania, mut kirjoissa. Sadut saa sut pois tästä maailmasta jos sitä tarviit ja ne saa unelmat lentämään ja mielikuvituksen juoksemaan ja ne innostaa ainakin mua.

Rakkautta ja taijanomaisia hetkiä rakkaat puspus.
Kuvat weheartit.com

578829_488500271179377_1397888607_n_large

Pink_wool_dress_large

Sleeping-beauty_large

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Nature morte

Tän blogin nimi Nature morte tulee ranskasta ja tarkoittaa asetelmaa. Lähin vaan miettimään että mistä mä oikeen haluisin kirjottaa, ku haluun kirjottaa, mutta viime blogissa tuli kerrottua turhia asioita. Nyt mulla on punainen lanka, ooooooo!! Kerron teille asioista joita oikeasti rakastan ja siitä syntyy mun sielunmaisema eli asetelma.

Miks ranskan kieli, no siks et ranska on kaunista. Mutta en sitä itse osaa puhua ja käytin sit google kääntäjää ja toi tuli sieltä. Joku ranskan lukija sais pikkusen huikata jos toi on väärin! :D Kauneus on tärkee osa mun blogia, koitan siis kirjoittaa kauniisti kauniista aiheista ja lisäillä kauniita kuvia.

Mikä on kaunista. Kaunista on siivet, höyhenet, värit, korut, tatuoinnit, kirjallisuus, elokuvat, lävistykset, taide, tanssi, punaiset hiukset, skeittaaminen. Kaikki on jollain tavalla kaunista. Ja mä haluun tuoda näitä kauniita asioita esiin mun omalla tavalla. En oo röyhkee, enkä inhottava. Tuon asioita lempeesti esiin ja sulosesti, söpösti.

Kiitos. Rakkaudella Iituli
 Kuva weheartit.comista!