lauantai 26. huhtikuuta 2014

Marmorikuula

Mietin sitä miten katot mua ku tuntisit mut. Et oo nähny musta vielä puoliakaan. Ei puhuta tai nukuta. Katsees kertoo kaiken. Ku oisit joku jumala. Jumala ilman sädekehää ryysyissäs niistät nenääs sun käteen. Älä tee sitä ja älä tee tätä. Lopeta toi komentelemine. En oo mikään pikku tyttö mutta en myöskään vanha nainen. Mulla on viel aikaa päättää mitä teen, ja et mitä musta tulee. Sanat ei merkitse eleiden rinnalla mitään. Ne suudelmat ja kuunnelmat joita seurasimme ympärilläme olikin pelkkää harhaa, tarunhohtoista roskaa. Samettiin kiedottu rupikonna kastepisara otsalla. Viisi varvasta ja kaksi silmää. Ihan tavallinen otus. Onks merenneitoja olemassa. Mieti ku jos niit vaik sit ois. Täs maailmas ois jotain taas oudosti. Ihmisii jotka asuu meressä. Eikä niillä ois varpaita ollenkaa. Tarunhohtoista roskaa. 

Joo vähän sametinohuita sanoja näin illalla. Kauniita unia koko kaunis porukka ja pusuja! 

Rakkaudella Iita




sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Vaahterasiirappia suoraan pullosta

Salaisuudet karkaa käsistä kuin vanhat ystävät. Vaatteet vaihtuu tiuhaan tahtiin ja aika ei tunnu pysähtyvän. Aamusta iltaan ja illasta aamuun kännissä. Loputonta keinumista. Salattuja tapahtumia ja onnettomia muistikuvansa menettäneitä ihmisiä. Muistan kaiken kirkkaasti. Sanotaan vain että mitään ei tapahtunut. Kirkkaat silmät aamun viimeisinä tunteina. Ei näy tarvetta unesta. Paitsi sitten kun suu aukeaa ja sieltä tulevat sanat eivät käy järkeen. Kaappaan tämän hetken. Vien sen sinulta juovuttamalla sinut uudestaan ja uudestaan. Sanot että kaikki on ihan okei. Unia ne vain on. Räjähdys vaara pääni sisällä. Hätävalot vilkkuvat kun ajattelen sinua. Ei niin käy usein. Onneksi. Muuten menettäisin pääni. Onneton maanasukki. 

Meillä oli ihan mahtava risteily, kiitos vielä siitä kaikille! Ja sit nyt pitää vaa alkaa järkkää abiristeilyy 

Puspus rakkaudella Iita 





sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Retkikeitin

Karataanko? Kysyn sinulta. Käännät katseesi. Et aio vastata. Mä tiedän sen silmäkulmassasi olevasta pisarasta. Käännät pääsi koska et halua minun näkevän sitä. Mutta tunnen sut. Et osaa koskaan puhua suoraan, tai katsoa silmiin etkä väittää vastaan etkä puolustautua tai kantaa kaunaa. Annat anteeksi ja ymmärrät vaikka kuinka sattuu. Et vaan ymmärrä. Aina vain käsket sulkea suuni. Kun siristät silmiäs miettiessä maailman kulkua. Kun ajattelen sun hitaasti liikkuvaa vartaloa. Kun kuuntelen sun raskasta hengitystä. Tulen surulliseksi. Kannat aina katseessasi surua. Mutta sitä on hankala erottaa sinun aina niin onnelisesta ulkoasusta, hymystä. Mutta silmäsi paljastavat sinut, mä tunnen sut. 

Ei tässä paljon muuta. Tossa alussa vähän tollasta turhan päivästä lörpöttelyä. Sellanen on kivaa. Ja mulle kuuluu hyvää. Super hyvää. Aurinko paistaa ja kaverit on eloisia ja mua laulattaa, naurattaa ja ilostuttaa. En jaksa ajatella. Haluun vaan elää ja nauttia. Kuunnella sydäntä ja löytää rakkautta! 

Rakkauspakkaus Iita kiittää ja kuittaa pus. 




torstai 3. huhtikuuta 2014

Suurtunteilija

Taskut täynnä suuria suunnitelmia. Pää täynnä ajatuksia, no mutta on siellä muutaki. Väsymystä. Saanko sen minkä haluisin. Saanko salaisuuksista kasatun vuoren turvallisesti ulos mun sydämestä. Huulet on rohtunu ja myös sydän, ihan vähän. Kipsilevyt laitettu paperiliimalla sen suojaks. Eihän ne siinä kauaa pysy. Mut keskustassa olo on ihanaa. Kavereita, maukasta ruokaa ja söpöjä tarinoita, rakkauksista. Telkkarissa pyörii Frendit ja päässä pyörii kaverit. Tuleva kesä toivottavasti saa mut rakastumaa, kaikkeen ja kohta pitäis saada lauta. Sitähän on jo jonkin aikaa odoteltu. Sitte alkaa Iitan rullauskoulu, ilmottaudu vaa messii! 

Rakkaudella Iita