viini, kiitos kun unetat

Lasillinen juovuttavaa viiniä Italian yössä. Baari täynnä ihmisiä, hälinää ja hulinaa. Pussailevia ihmisiä, ja suomalaiset on paparazzeina ympärillä kamerat kourassa. Ystävällisiä naamoja ja tuttavallisia eleitä. Kauhee ikävä kaiken seassa. Outoja nähtävyyksiä, mustaa päällä ja punaista päässä. Haluun ruskettua, huomenna juhlat järven rannalla, täällä ollaan siis järjen rajamailla. En oo missään vaiheessa varma suunnasta, etelään vai koilliseen. Autolla kuljetaan kilsan matka, vaikka mä haluaisin vaan kävellä ja tutkia tätä kaupunkia. Koulu on kaks kertaa isompi ku meijän, totu sit sellaseen. Uusia naamoja kokoajan, etkä voi kertoa jos joku tai jokin ei miellytä. Nyt se viini vaan lämmittää mieltä ja noi sanat tossa kännykän näytöllä. Ikävä on

suomesta

suomesta

GRAUH

Usvainen aamu, kahvallinen lasi repussa muistuttamassa edellis illan hämäristä tapahtumista. Vilpitöntä onnea, nyt tällä hetkellä kaipuuta. On uskomatonta miten absurdilta se voi tuntua ettei nää toista yli viikkoon. Kaamea olo, huippaa, ei osaa ajatella. Miks et vaan voi olla tässä. Onneks nää hetket tänään oli niin hyviä, vaikka ei sitä oloa saa varastoitua. Mutta mielummin lähden hyvillä fiiliksillä. Aamukahvi sänkyyn, kolme pullaa molemmille. Kauhee tarve saada kesäkurpitsaa, toinen täydentää herkun sinihomejuustolla. Toiselle uus herkku. Sulle osaan hymyillä. Tänään tuntu vieläkin paremmalta kuin eilen kävellä sun kanssa käsikädessä. Oot aikamoinen. Haluun olla tässä nyt sun kans mut ei onnistu. Shiiit. Tykkään susta.

Iita