Sydämensyke nousee korkealle. Kädet hikoaa jännityksestä. Rakastan. Ihmisten paljous, kaikki samanlaisessa jännityksessä. Samasta rakkaudesta. Musiikki yhdistää. Hologrammi ja maskit. Muuta ei tarvittu. Olin myyty. Rakastan tällä hetkellä vieläkin enemmän. Jennin ei ois tarvinnut tulla lavalle. Oltais pärjätty ilman sitä. Kaverit alkaa kyllästyä siihen että höpötän studiosta kokoajan. Mutta, mutta, mutta kun... Se oli ihanaa. Hyvä humala. Rakkaat ihmiset ympärillä. Hulluu menoo. Jalat puolet ajasta ilmassa. Koska hypin koko ajan. Ja tanssin ja riehuin. Ei ollu paha tungos. Tila riitti hyvin. Ja Cherry! Tuo upea ilmestys oli edelleen upea, aivan ihana!! Vaikka ei Teemuu nähty niin en oo pettyny. Tiiän että Teemu on jossain.
Ikuisesti ja aina Studio Killers
Tehtiin historiaa!
Tässä vielä kaverit hei et nää tekstit on sitten fiktiivisiä. Kirjoittamisen ilosta syntyneitä tekstejä. Ehkä omia juttuja. Erilaisia asioita yhdisteltynä niin että niistä tulee paketti joka saattaa valehdella, kierrellä, kaarrella tai olla totta, osittain. Rakastan kirjoittamista!
Puspus ihanan rakastuneena Iita!