torstai 8. helmikuuta 2018

Ensin

Tämä kesä, tuo tuleva kesä joka jo häämöttää edessä. Mulla on suunnitelmia. Mulla on toiveita ja pienenpieniä unelmia valmiina. Oon luvannut, en aio jarrutta. Leikitään sitä leikkiä, että saa sanoa vain ja ainoastaan kyllä. Aion käydä kuutamouinneilla, juoda luvattoman paljon puistossa viiniä. Ihastua, rakastua tai olla rakastumatta, ehkäpä intohimoa. Tärkeintä on että saan elää. Kokea uusia asioita. Löydän asunnon, jonne voin rauhassa palata 10 aamulla ilman, että kukaa miettii missä oon luurannu. Voin syödä pastaa aamupalaks ja vohveleita päivälliseks. Voin syödä mun omista astioista, kutsua (yö)kavereita kylään ja mennä lenkille kun siltä tuntuu eikä sitäkään tartte selitellä. En jaksa enää selitellä mun tekemisiä.