Mutta olen vielä toiveikas.
lauantai 16. marraskuuta 2013
En vaan osaa
Mä kaaduin. Koska pompin ja tuuli kovaa. Sattuu koko ajan, ja jouduin juoksemaan sporaa... Läikytän kahvit ja kaakaot ja muut asiat. Sanon väärin, tai en sano mitään. Unelmoin, ja tajuan että ei. Kaadun uudestaan. Jalka on turvonnut ja siihen särkee. Istun kylmäkääre jalassa koko illan ja jäädyn ihan totaallisesti. Ei kiva. Ja sitten en osaa kommunikoida. Haluaisin puhua ja tehä sitä mitä muutki. Ilta ei menny iha niinku olin suunnitellu. Oisin toivonu enemmän ja jotain muuta. Jotain lämmintä ja hauskaa. Mutta ei. Nyt meen kotiin. Katon nilkkaa ja toivottavasti en kauhistu. En haluu kaatuu enää. Se sattuu. Mutta hyvää musaa oli! (:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti