sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Talvi tulee, ja sen mukana pimeys

Missä vaiheessa asiat muuttu niin etten osaa enään olla yksin. En osaa nauttia hiljaisuudesta. Tylsistyn. Alan kaipaamaan kavereita. Niitä ihania ihmisiä. Mä oon ilonen sillon ku mulla on syytä siihen. Aina ihanien ihmisten kanssa. Ja kun on ollut ihanien ihmisten kanssa pysyy ilosena. Mä tajuun nyt pikku hiljaa et oon ihan täysin kesä ihminen. Kaipaan rullaamista. Ja lämpöä. Ja kesäkamuja. Yövieraita. Aamukahvia auringossa ja ihania hymyjä illan hämärässä. Eniten kaipaan sitä vapautunutta Iitaa. En pelänny hetkeen kesällä. Sillon hetken musta tuntu että mä voin tehä iha mitä vaan. En sanonu yhtään mitään. Olin hiljaa ja elin. Talvi saa mut takasin sisälle kuoreen. Vaatekasan alle piiloon. Kulmat kurtussa ja silmät kiinni. Pää täynnä sanomattomia asioita jotka pitäis päästää ihmisten kuultavaks. Asioita jotka ei satuta ketään. Asioita jotka on tärkeitä niille keille ne sanotaan.

Esim sulle haluisin sanoa että kiitti ku kuuntelit! Sulle et mä en käsitä miten oot noin hyvä! Ja sinä, sä et koskaan petä mua! Sulla on kivat housut, kiitos ku autoit, pitäis nähä joku päivä, ruoka oli hyvää, haluisin että voisit auttaa tässä, käykö? Tykkään susta...Mutta ei niitä asioita tajuu sanoo. Varsinkaan kun on tällanen sählä niiku minä. Mä en pysy edes yhtä päivää kahella jalalla. Ja silti rullaus luonnistuu! Mä en käsitä. En pysy mukana mun omissa ajatuksissa. Nytki pitäis olla lukemassa kokeisii. But nou. Täällä mä istun omalla sängyllä ja mietin kaikkee ihan muuta.

 Haluisin joskus tavata ihan oikeen keijun. Jolla olis siivet ja ihana pikkumekko ja hiukset söpösti takussa. On mulla muitakin toiveita ja haaveita. Haluun oman asunnon, ja täyttää kaheksantoista. Ja yllätyssynttärit! Mutta järjestän aina itte omat synttärit. Tyhmä minä! Voisin järkätä jonkun toisen synttärit. Haluisin kans päästä tanssimaan. Ja nähä ihmisiä. Päästä ajelemaan. Päästä lomalle. Päästä jonkun viereen nukkumaan. 

Lähes kokonaan oon onnellinen, mutta joku asia nakertaa. Oon tyytyväinen mun elämään ja siihen että mulla on haaveita ja unelmia. Mulla on maailman upeimmat ihmiset ympärillä. Koulussa saan rakkautta, toivottavasti oon kans tajunnu antaa sitä. Mä oon ilonen kun mulla on nää ihmiset ympärillä. Vielä ku sais sen oman kämpän... 

Rakkautta valmiina jakamaan Iita! Eli siis jos tarviit halin tai pusun niin täällä oon! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti