Päivä prinsessana.

Sanotaan vaikka, että mä olen kuin mun duunipaikka. Mun sisällä asustaa lauma pieniä vaalenpunasiin röyhelö hameisiin pukeutuneita lapsia. Sitten on se järki, joka kertoo mitä tehdä. Joskus totellaan, useimmiten taas ei. Ulkosesti saatan ehkä näyttää vähän liian kovalta, tai no en oikeestaa. Oon kyllä kaikin puolin pieni prinsess.

Miksi mä aloin tätä aatella? No sen takia ku oon nyt ettimässä täydellistä vanhojen mekkoa. Ja mulla oli heti alusta lähtien lähtökohtana että se olis vaaleenpunane ja et siinä olis tylliä, ainakin jossain muodossa. Nyt sit on täydellinen mekko löytyny. Mutta se on tosi arvokas. Mekko on tunnetun juhlamekkojen suunnittelijan käsialaa, mutta mua pelottaa että ihmiset näkee sen vaan naamiais asuna. Vaikka se on hienostunu ja kaunis ja elegantti. No mutta. Ehkä mä sen kuitenkin ostan, yolo! 

Rakkaudella päätöksiä kyvytön tekemään oleva Iita <3