painava varjo

Tää puristaa, tuntuu painavalta varjolta. Kangistaa, painaa maata vasten, niin ettei pääse ylös hengittämään puhdasta raitista ilmaa. Luomet painuu ja sä painostat. Kuulostat kaukaiselta, kuulostat ilkeeltä. En tahdo, en pysty, en jaksa, en kykene. Jalat pettää, kaadun. Haavoittunut lintu keskellä kenttää, nostakaa mut, viekää suojaan, paikatkaa ja parsikaa. Naamari naamalle ja takaisin arjen pyöritykseen. Viskatkaa tuntemattomaan ja antakaa epäonnistua. Uskokaa, kun se toinen sanoo: " ei se vaan osaa". Totuus tulee tuntemattoman suusta, siitä mun toisesta puoliskosta. Ikävä oli, ei ole enää. Karmeita ajatuksia, joita pyrin juoksemaan pakoon. Nyt haavoilla - ei vaan ole voimia.