torstai 26. helmikuuta 2015
Kukkaro
Ihmiset seisovat sporapysäkillä katse samaan suuntaan sunnattuna. Kädet taskussa tai puhelin kourassa, musiikkia korvissa. Minä seison muiden kanssa. Puhelin kourassa. Mutta onnellisena. Onneni hohkaa lämpöä lähellä oleville ihmisille. Onnellisuus tarttuu. Saavutan minulle outoja asioita päivittäin. Ikävä on suurta. Hoitamattomien asioiden lista kasvaa, suljen silmäni stressaavilta asioilta. Pitäis osata hoitaa niitäki kaiken tän onnen seassa. Hypärit oli ennen mun henki reikä, nyt oon kaikki hypärit kipeenä. En jaksa yrittää. Silti saan aina sinusta voimaa. Olet maaginen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti