perjantai 25. heinäkuuta 2014

Karkelot

Kauneuttasi katsoessa, havaitsen ympärillä vallitsevan rumuuden. Kauhean melun ja saaste valon. Tahtoisin unohdukseen, ikuiseen syleilyysi. Ruutumekkosi suojaan. Saavuttamattomuus on ikuinen käsite, mua on mahdoton saavutta. Juoksen pirun lujaa kulmalta kulmalle ja vaikka kompastun, nousen nopeasti ylös ja ryntään eteenpäin vielä nopeampaa. Haluaisitkin saada minut kiinni. Mutta et. Annat minun karata ja eksyä. Ilman karttaa on mahdotonta paeta. Ilman maiden rajoja. Aina voi yrittää selvittää mitä toinen oikeasti tarkoitta, mutta itselleen ei kannata luvata totuutta. Saatat vielä itse paljasta ajatuksesi. 

Rakastan kaikkia ja kaikke
Puspus Iita


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti