aamulla

tässä hetkessä on kai kaikki

sä kosket mua hellästi ja mä kiemurtelen onnesta 

todellista elämää, joka tuntuu 

halua, huumaa, himoa

ihanaa arkea jota siivittää huolettomuus 

tietysti mietin ja pohdin, mutta ne sanat voi turvallisesti jakaa

auringon säteet sun kasvoilla, sun kätes silittää mun reittä, ja vaadin lisää 

kaiken seassa tulevaisuus houkuttaa ja pitää sopivasti varpaillaan 

haluaisin ehkä, vain ehkä, tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan 

nyt näen siinä meidät 

kesän ensimmäiset hetket

täytän lasini viinillä

sinä katsot kulmiesi alta, mutta hyväntahtoisesti

kuvittelen sinut jokaiselle kadulle vaaleissa hiuksissasi ja hymyilevässä olemuksessasi

kiintymystä, jonkalaista en ole aiemmin kokenut 

siirrytään tilanteesta toiseen ja mennään sen mukaan mikä tuntuu luontevalta

tässä on tosi hyvä, vaikka alkuun pelkäsinkin

muistutathan silti aina kun tarvitset tilaa

se tekee vain hyvää 

nyt en pysty enää unohtamaan kuinka ihana olet 

viimein

vahvuus sisällä

sellainen joka vetää puoleensa 

tahdon suudella sinua ja pitää kiinni 

turvallisuus on ollut aina vähän hukassa 

olen ajatellut elämäni olevan päivästä toiseen epämääräisiä valintoja oikein ja väärän välillä

tästä mun ei tartte miettiä kahesti kumpaa tää on 

hengitän syvään ja rauhallisesti ja unelmoin 

haluan kulkea eteenpäin ja nauttia 

ehkä pelottaa onko vauhti oikea 

mutta luulen että niin sen kuuluukin olla

kutsu

Parin vuoden välein saavut elämääni

Olet kuin keväinen tuulahdus, täynnä valoa ja elämää 

Naurua ja unohtumattomia hetkiä 

Siinä sivussa uppoudun sinuun 

Ei ehkä pitäisi, mutta niin vain tapahtuu 

Tuleville illoille ja herkille hetkille 

On niin helppoa olla 

Voisin olla osa elämääsi 

Kiitos kutsusta 

lapsuus

oli numeroita

itseni rajoittamista, tiukkoja sääntöjä 

jotka asetin itselleni 

olin suojelija, vaikka olisin tarvinnut suojelua

nyt myöhemmin tuntuu lähes mahdottomalta

tuntea

tai siis tunteet tuntuu vääriltä 

ettei saisi 

tulenko koskaan unohtamaan

näinkö asiat, tallaiset asiat, toimii

kaipaan äitiä

mutta en häntä 

itse kysyit

Kalpeat kasvot käytävän päässä muistavat onnettomuuden. Kauhun kangistama ilme naamalla kertoo loput, kun kysyjä tajuaa ettei olisikaan halunnut kuulla miten kaikki tapahtui.

juhla

Salaillaanko jotakin tän illan ajan, mieti kun sulla, ja mulla olis yhteinen salaisuus. Vaikka että me ei oikeesti ollakkaan kavereita. Sehän ois helppoa. Että ei tunneta ja sit voitais uudestaan tutustua. Kertoo mistä tykätään mistä ei kestä tykätään kenestä ei missä asutaan ja kuinka vanhoja ollaan. Sovitaan et nekin sais huijata. Niin kuitenki että toinen tajuu et nyt puhut tyhmiä. 

Liikkeessä tuntuu oudolta. Tuntuu kun sulla olis loputtomasti aikaa ja et voisit vaan juhlia. En mä muuta haluukkaan kun juhlia, siinä teidän kanssa. Tässä oon onnellinen, humalassa ja ilosena, tanssien. Ja sit kun pitäis mennä kotiin nii miks haluis. Kun vois pitää hauskaa.