tiistai 13. elokuuta 2013

Sairaalaan tai ei, kyllä se satuttaa

Säikähdys saa kropan jännittymään. Saa kyynelkanavat aukeamaan ja muistot muistumaan. Saa haluamaan jokaista menetettyä hetkeä ja toivottua unelmaa yhdessä. Kun läheinen loukkaantuu. Vaikka ei pahasti. Se saa sydämen pomppaamaan kurkkuun ja pissan housuun. Epätietoisuus. Poissaolo ja voihan on mulla edelleen molemmissa jaloissa viisi varvasta. Tietää että kaikki on fyysisesti kunnossa. Ja haava saadaan hoidettua. Mutta entä muu sitten? Se lähentää. Tajuaa sen miten katoavaista kaikki on. Miten oikeasti rakastaa ja välittää. Ei toista halua menettää. Ei todellakaan. Minä rakastan. Ja hän rakastaa. Pikkusisko.


Puspus iitu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti